Eilen oli kaunis sää,  jolloin ajelimme mökille. Järvi oli peilityyni ja tunnelma oli jopa kesäinen. Istuin saunan terassilla ja katselin sammakoiden touhuja. Lemmenleikit olivat käynnissä. Sammakot olivat vallanneet rannan, josta olemme menneet uimaan. Mieleni teki vähän härnätä.Otin kuivan ison korren ja vähän koskettelin.Sammakko ei ollut moksiskaan. Se kurnutti ja siirtyi ihan pienen matkan eteenpäin.

Istuin ja katselin sinistä järven pintaa. Linnut lauloivat. Pääskyset olivat saapuneet. Aurinko paistoi lämpimästi. Mieleni teki mennä käymään järvessä. Kait nuo sammakot antavat minulle sen verran tilaa. Riisuin vaatteeni ja laskeuduin porras portaalta veteen, kunnes huomasin ja tunsin, kuinka yksi sammakoista oli jalkani päällä. Potkaisu järvessä ja pois vedestä. Siihen loppui veteen menoni. Halusin kuitenkin viileän kylvyn ja hain saunasta vadin, jolla kauhoin vettä päälleni. Tämäkin tuntui ihan mukavalta ja niin mukavalta, että piti kertoa muillekkin.

Tämä sammakoiden elämä toistuu joka kevät. Se kestää vain lyhyen aikaa. Nyt satuimme paikalle samanaikaisesti. Jossain vaiheessa voi nähdä jälkikasvua paljonkin, mutta nekin poistuvat jonnekkin luonnon kiertokulkuun.

Muutamana päivänä satoi niin paljon, että järvenpinta nousi reilusti

Tältä tieltä peruutimme takaisin. Sillan toisella puolen oli todennäköisesti samanlainen kohta.Vettä oli järveksi asti.Tien alussa emme huomanneet muuta kuin merkki kelirikosta. Tämä maantie oireilee aina keväisin, joten paikalliset asukkaat osaavat paikan kiertää.

Tästä päästiin autolla veden ylitse